Expressions of Time – Ajanilmaukset
May 13, 2019
September 1, 2024
The idea of this article is to go over the expressions of time by organizing them by the case ending you will need to use them. However, I have many articles on the different expressions of time.
- The clock (kello kaksi – kahdelta – kahteen asti)
- The days of the week (maanantaina, maanantaisin, maanantaista perjantaihin)
- The months (tammikuussa, viime kuussa, kerran kuussa, kuukauden kuluttua)
- The date (viides elokuuta, elokuun viidentenä päivänä)
- Years (vuonna 2020, vuosien saatossa, kerran vuodessa, vuoden kuluttua)
- Questions of time (minä päivänä, monesko, moneltako, mihin asti)
- Example sentences of expressions of time
1. The Adessive Case
The -lla ending is used in the following situations:
- 1.1. Viikko: you will always use -lla
- Eg. viime viikolla, tällä viikolla, ensi viikolla, tulevalla viikolla, kuluneella viikolla
- 1.2. Vuodenaika: the seasons will have -lla when used on their own (compare: 2.3)
- Eg. keväällä, kesällä, syksyllä, talvella, keskitalvella
- 1.3. Vuorokaudenaika:
- Eg. aamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä, aamuyöllä
- Eg. aamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä, aamuyöllä
- 1.4. Luku: talking about decades, centuries etc.
- Eg. 1990-luvulla, 1800-luvulla, tällä vuosisadalla, viime vuosikymmenellä
2. The Essive Case
The essive is most commonly used with the days of the week, as well as with viime and ensi.
- 2.1. Viikonpäivä: the days of the week always have -na
- Eg. maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina
- Eg. maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina
- 2.2. Viikonpäivä: ensi/tänä/viime (compare 2.1.)
- Eg. ensi maanantaina, tänä tiistaina, viime keskiviikkona
- 2.3. Vuodenaika: ensi/tänä/viime (compare 1.2.)
- Eg. tänä keväänä, ensi keväänä, viime syksynä, tänä kesänä, ensi talvena
- 2.4. Vuorokaudenaika: ensi/tänä/viime (compare 1.3.)
- Eg. tänä aamuna, tänä iltana, ensi yönä, viime yönä
- 2.5. Vuosi: ensi/tänä/viime
- Eg. vuonna 2021, viime vuonna, tänä vuonna, ensi vuonna
- 2.5. Juhlat: things happening on a holiday also get -na
- Eg. pääsiäisenä, jouluna, juhannuksena, uutena vuotena
3. The Inessive Case
- 3.1. Kuukausi: the months
- Eg. tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, tässä kuussa, ensi kuussa, viime kuussa
- 3.2. Kuinka usein: how many times a week/day/month/year
- Eg. kerran vuodessa, kerran viikossa, kaksi kertaa päivässä, kolme kertaa kuukaudessa
- 3.3. Missä ajassa: how quickly something is completed
- Eg. valmistuin kolmessa vuodessa, saat tulokset kahdessa viikossa
4. The Illative Case
- 4.1. Mihin asti: telling until when something lasts
- Eg. viiteen asti, aamuun asti, ensi viikkoon asti, elokuuhun asti, kesään asti
- 4.2. Mihin mennessä: telling the deadline for something
- Eg: torstaihin mennessä, kesään mennessä, huomiseen mennessä, vuoteen 2030 mennessä
- 4.3. Negative sentences: how long something HASN’T happened
- Eg. En nukkunut viikkoon, en ole tupakoinut kolmeen vuoteen, en muistanut pitkään aikaan
- 4.4. Mistä mihin: the beginning and end point of a duration
- Eg. maanantaista perjantaihin, viidestä kuuteen, syyskuusta joulukuuhun
5. The Genitive Case
- 5.1. Koko: when something lasts e.g. the whole day
- Eg. koko päivän, koko illan, koko yön, koko vuoden, koko kesän
- 5.2. Jälkeen: when something happens after something else
- Eg. pääsiäisen jälkeen, kolmen viikon jälkeen, kesän jälkeen, vuoden 2010 jälkeen
- 5.3. Aikana: when something happens during something (doesn’t last the whole period)
- Eg. päivän aikana, viikonlopun aikana, kesän aikana, vuoden aikana
- 5.4. Päästä/kuluttua: telling how far in the future (both are synonyms)
- Eg. kahden viikon päästä, viikon kuluttua, vuoden päästä, kolmen vuoden päästä
- 5.5. Maissa: telling around what time something happens
- Eg. kolmen maissa, viiden maissa, puoli kuuden maissa
6. The Translative Case
- 6.1. Kuinka pitkäksi ajaksi: telling the intended duration of something
- Eg. viideksi päiväksi, neljäksi viikoksi, vuodeksi, kahdeksi vuodeksi
- 6.2. Deadlines: telling by when you expect something (see also 4.2.)
- Eg. Tule puoli neljäksi. Tulkaa kuudeksi. Palauta se perjantaiksi.
7. The Nominative Case (Basic Form)
- 7.1. Joka: recurring things
- Eg. joka ilta, joka maanantai, joka vuosi, joka kesä, joka toinen päivä
- Eg. joka ilta, joka maanantai, joka vuosi, joka kesä, joka toinen päivä
- 7.2. Sitten: only when it’s one (week, month, etc)
- Eg. viikko sitten, kuukausi sitten, vuosi sitten, tunti sitten
Kiitos avusta. Täällä suomen kieli on tosi helppo.❤️
Neat!
You have the “beginning and end point of a duration” aswell as the “intended duration” and the “smth happens during something” here, but maybe it would be nice to also add “duration of something in the past and/or not intended, lasting (continuously) for the whole period” for completeness? As in “We (continuously) stayed inside for a month”, “I slept for nine hours straight”, “The salmon swims upstream for two weeks” etc.
When there is a number greater than one, when are we to use genitive (+ ajan) and when partitive in these instances?
“Olen asunut täällä nyt kaksi vuotta.”
but
“Seuraavien kahden vuoden ajan sinä olet Mongolian lähetystömme päällikkö.” (sentence pulled from wiktionary – also, come to think of it, why isn’t this translative, sure sounds like an intended duration to me?)
I wanted to tell someone who I assume to have been a native Finn today that I took a finnish course for one year a while ago. I struggled on as far as “Kävin suomen kielen kurssilla yhden vuoden…” and she suggested “aikana”, while I would maybe have opted for “ajan”. Of course, my course back then was not going on 24/7, 365 days, but a few hours once a week, running for twelve month (otherwise maybe I wouldn’t have all these questions here ;)). But couldn’t the “going to the course”, like studying, still be conceptualized as a “continuous action during the whole period of time”? How about studying at university, and so on?
Appreciating your great work as always!
Hopefully I will remember to get back to you and add a more complete reply later. I’m feeling too overwhelmed with life stuff right now. However, a quick scan of your comment reminded me I have addressed this shortly here: https://uusikielemme.fi/finnish-vocabulary/interesting-words/aikaa-ajaksi-aikana-ajassa-using-aika-in-sentences#ajan
I doubt it fully covers what you’ve brought up here but, for now, I don’t have the energy to do more.
Thank you, yes the linked article indeed covers at least part of my questions, will be using the searchbar more diligently next time 🙂
Tsemppiä with the life stuff to you, and thanks for your time&work!
Moi
what’s the difference in meaning between koko päivän and koko päiväksi ?
kiitos
“Koko päiväksi” expresses the intended duration of something.
“Koko päivän” expresses how long something takes, will take or took.
I find it hard to explain these in a way where the difference is very clear unfortunately.
Koko päivän is the accusative form and koko päiväksi is the transformative form.
Finnish sentences can require a grammatical object
ostan autoN. (I buy/I’ll buy a car)
ostan maitoA. (I buy/I’ll buy a pack of milk
Vuokraan autoN. (I rent a car/I’ll rent a car)
Finnish has sentences that don’t have a grammatical object.
Olen kotona. (compare ostan kodin)
Menen kotiin.
Some of these verbs require the speaker to either express a destination or a source.
Tulla requires a destination or a source or both.
Tulin koulusta (source) kotiin (destination) kello 18. I came from school to home at 6 PM.
Menin kouluun. I went school (destination).
Ostin karkkia kaupasta (I bought candy-PARTITIVE shop-SOURCE)
Ostin olohuoneeseen uuden lampun (I bought living room-DESTINATION a new lamp-ACCUSATIVE).
If a verb requires a source or destination, the verb will also require time expressions like koko aika to be expressed as destinations.
Because aika is not a physical place, it takes ksi which expresses a destination (of a state).
Maalasin seinän punaiseksi. (I painted the wall-ACCUSATIVE) red-TRANSFORMATIVE). Red is like a destination, but it’s not a physical place. So, the destination is used as the destination of a state of being (ksi).
Muutin Espanjaan vuodeksi. I moved Spain-DESTINATION a year-DESTINATION OF A STATE
Muuttaa (to move) requires either a source or destination.
Tulin Suomeen kahdeksi viikoksi. I came Finland-DESTINATION two weeks-DESTINATION OF STATE.
Olen Suomessa viikon. I am Finland-INSIDE viikon-ACCUSATIVE)
Olin koulussa koko päivän (I was in school the whole day-ACCUSATIVE)
En ollut koulussa koko päivää (I wasn’t in shool the whole day-PARTITIVE)
Ostin auton lahjaksi isälleni (I bought the car-ACCUSATIVE gift-DESTINATION OF STATE father-DESTINATION.)
Tilasin lehden vuodeksi. Tilata requires a source or a destination, So time expressions must be expressed as destinations (of state).
In conclusion, some verbs must be accompanied by a source or a destination. Such verbs require time expressions to also be in the destination case. However, time is not physical space so KSI (the transformative case) is used instead of hVn or lle which indicate physical location.
Ostin lipun isälle. (I bought ticket-ACC Father-DESTINATION-OUTSIDE
Ostin isälle kausilipun vuodeksi. (I bought father-DESTINATION-OUTSIDE season ticket-ACCUSATIVE a year-DESTINATION-TRANSFORMATIVE)
Here’s a bunch of example sentences:
Olin koko loman sisällä.
Isäni vuokrasi auton kahdeksi päiväksi (vuokra + source or destination)
Tilasin lehden kuukaudeksi (tilata + source or destination)
En viettänyt koko lomaa Espanjassa (viettää + ssa/lla)
Menin naiselle kylään loppupäiväksi (Mennä kylään + destination or source)
Sain rannekellon syntymäpäivälahjaksi. (Saada + source or destination).
Raahasin mieheni matkalle kahdeksi viikoksi. (Raahata + source or destination).
Käänsin mittarin kahteen tuntiin. (kääntää + source or destination).
Lupasin seurata tilannetta koko päivän (seurata + ssa/lla)
Pyysin apua koko päiväksi (pyytää + source or destination)
That makes sense, thanks Pasi! Are you basing this on any kind of literature on the topic? I’d love to read more.
What you call ‘transformative’ I think should be called ‘translative’.
The grammatical term for -ksi is “translative”, you’re right!
Howevert, its function is “transformative”: its usually used to express that something transforms/changes into something else. Note how Pasi also used “destination” rather than “illative” for Espanjaan. Some linguistic sources like to mark the function of a case in capital letters.
“4.4. Mistä mihin: the beginning and end point of a duration
hello, so “joulukuu” does not follow the rule 3.4 here for words ending in two same vowels?
It follows rule 3.3 because it’s a compound word: joulu + kuu