Finnish for busy people

Syntax of Spoken Finnish – Spoken Language Grammar

Below you can find 6 special phenomenons of the syntax of spoken Finnish!

1. Personal Pronouns

The personal pronouns minä, sinä, me and te are optional in Finnish. You can just as well say “minä menen” as plain “menen” (I go). However, there is a difference in the way personal pronouns are used in written and spoken Finnish.

In fact, in written Finnish, people are very likely to drop the personal pronouns. In spoken language, funnily enough, people are much more likely to use the (spoken language versions of) personal pronouns! This isn’t a rule as such, just a tendency.

For hän and he, we have to use the personal pronoun in standard Finnish as well.

Standard Spoken
Luen kirjaa. luen kirjaa.
Syön majoneesia. syön majoneesia.
Sinä kävelet hitaasti. kävelet hitaasti.
Menemme kauppaan. Me mennään kauppaan.
Muistatte tämän. Te muistatte tämän.
Hän maalaa. Se maalaa.
He häiritsevät. Ne häiritsee.

2. Possessive Suffixes

The table below gives you some idea of the use of possessive suffixes in standard and spoken Finnish. You can read more about the possessive suffixes in different registers here.

Standard Spoken
(minun) kirjani mun kirja
(sinun) nimesi sun nimi
hänen tukkansa sen tukka
(meidän) kotimme meiän koti
(teidän) lapsenne teiän lapsi
heidän koulunsa niiden koulu

3. Third Infinitive – Menen nukkuun

The third infinitive in standard language ends in -maan after verbs like mennä, oppia and jäädä. In spoken language, this form will be shortened considerably.

Standard Spoken
he menevät nukkumaan ne menee nukkuu(n)
he oppivat tanssimaan ne oppii tanssii(n)
he jäävät opiskelemaan ne jää opiskelee(n)
he lähtevät kävelemään ne lähtee kävelee(n)
he menevät pelaamaan ne menee pelaa(n)
he menevät häiritsemään ne menee häiritsee(n)

Read more here about the third infinitive in spoken language

4. The infinitive of verbs (verb + verb)

A very common spoken language phonological change is that diphtongs will change into long vowels. This is for example the case in verbs such as kysyä (spoken: kysyy) and sanoa (spoken: sanoo). This is especially important in verb + verb chains.

Verbtype 4 undergoes more changes than other verbs when in a verb + verb chain!

Standard Spoken
Saanko kys? Saanko kysyy?
En osaa sanoa. En osaa sanoo.
Voitko avata oven? Voitko avaa oven?
Osaatko pelata tennistä? Osaatko pelaa tennistä?
En osaa vastata siihen. En osaa vastaa siihen.

5. The sinä-passive

In spoken Finnish, it’s common to use the sinä-form instead of the passive, when the speaker wants to express that an action applies to anyone. The sä in these spoken sentences does not refer to anyone in the conversation specifically.

Standard Spoken
Joskus voitetaan, joskus ei. Joskus voitat, joskus et.
Sitten lisätään munat taikinaan. Sitten lisäät munat taikinaan.
Ei saada mitään, kun myöhästytään. Kun myöhästyt, et saa mitään.

6. Participles and other rare constructions

Some forms that are common in written Finnish will hardly ever appear in spoken Finnish. This includes, for example, the following constructions:

  1. Temporal participles (temporaalinen lauseenvastikkeet)
  2. Reference construction (referatiivirakenne)
  3. “In order to” construction (finaalirakenne)
  4. Necessity structures (on mentävä)
  5. Potential mood (potentiaali)
# Written Spoken
1 [Tehtyäni] kotitehtävät lähdin. [Kun mä olin tehny] kotitehtävät, lähdin.
1 Mies hymyilee [noustessaan] autosta . Mies hymyilee, [kun hän nousee] autosta.
2 Anna huomasi [minun olevan] siellä Anna huomasi, [että minä olin] siellä.
2 Anna huomasi [minun olleen] siellä Anna huomasi, [että minä olin ollut] siellä.
3 Hän säästää [ostakseen] auton. Se säästää [niin että se voi ostaa] pianon.
4 Ovi [on pidettävä] suljettuna. Ovi [täytyy pitää] kiinni.
5 Antti [tullee] vielä. Antti [tulee varmaan] vielä.

That’s all for these 6 differences of the syntax of spoken Finnish and written English! There are many more things that make sentence constructions in spoken language different from written Finnish. For example, you will find interjections (noh, aijaa, niin) and filler words (tota, tota noin, niinku) in spoken language.

In addition, there are many phonological, morphological and lexical differences as well. This article is part of a series where I attempt at explaining some of these.

0 0 vote
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments