Finnish South Ostrobothnian dialect – Etelä-Pohjanmaan murre
Hi! I’m Josh, a non-native learner of Finnish from the UK. When I was a wee bit under a year into learning Finnish, I fell down a rabbit hole of speaking in a very particular way: in the South Ostrobothnian dialect – Eteläpohjanmaan murre. More than a year and a half later, I’m yet to have found a way back to the standard language, and I’ve come to adore this dialect and study it intensely. Very kindly, Inge has even agreed for me to write an article about it here on her website! So here goes…
- Background
- Phonological features
- Grammatical features
- Inessive forms (S-missä)
- Inessive with possessive suffices
- Additional exceptions
- Inessive plural of words ending in -i
- Adessive adverbs of location
- Genitive plural forms
- Partitive plural forms: variant pattern
- Degrees of comparison: variations
- Comparative adjectives
- Superlative forms
- Third person possessive suffix
- Third person singular conjugation: –ee → –OO
- Plural verb conjugation
- First and second person plural: -mme and -tte
- Third person plural
- The imperfect tense
- Doubling of the imperfect’s –i–
- Changes to the imperfect’s –si–
- Conjugation of the verb olla
- Verbs ending in -istA → -AjAA
- Verbs ending in -OidA
- Clitics and the second person singular
- Inessive forms (S-missä)
- Analysis of some single words
- Vocabulary typical for the South Ostrobothnian dialect
- Example sentences
1. Background
The South Ostrobothnian dialect (Etelä-Pohjanmaan murre) is a dialect (murre) of the Finnish language, spoken mostly in the region (maakunta) of South Ostrobothnia (Etelä-Pohjanmaa), as well as some parts of coastal Ostrobothnia (Pohjanmaa) and the municipality (kunta) of Karvia in Satakunta.
It is one of Finland’s so-called Western dialects (länsimurteet) and is notable for having relatively clear geographical boundaries (that is, you’ll definitely know whether you’re in a South Ostrobothnian -speaking region or not) and being more internally consistent (yhtenäinen) than most other Finnish dialects, which form a more varied continuum. For this reason, the terms “dialect” and “dialects” are used interchangeably, which is highly unusual for other regional varieties of Finnish.
That said, there are still some differences depending on where in South Ostrobothnia you are. As I’m most familiar with how the dialect is spoken in Seinäjoki, the regional capital (maakunnan pääkaupunki) of South Ostrobothnia, I have tended to focus on variants of the dialect found in the vicinity of Seinäjoki: that is, as it is spoken in Seinäjoki itself, in Lapua, in Ilmajoki and in “Kyrö” (by which I mean both Kyrönmaa and Isokyrö).
South Ostrobothnia and its dialect have perhaps the strongest reputation (maine) and image (mielikuva) in Finnish culture of any region. In the 19th century, it was associated with lawlessness (laittomuus) and knife-wielding desperados (häjy, puukkojunkkari). The region has long been associated with arable farming (peltoviljely) due to its flat plains (lakeus) making it suitable for agriculture (maanviljely). South Ostrobothnians (eteläpohjalainen) are generally seen as strong-willed (vahvatahtoinen), entrepreneurial (yritteliäs), direct (suorapuheinen), though sometimes brazen (röyhkeä) and rednecklike (juntti).
2. Phonological features
2.1 Epenthesis – epenteesi
Vowel epenthesis (epenteesi), also known as anaptyxis (anaptyksis), is the insertion of a schwa vowel (svaavokaali) into a word, usually to aid pronunciation. In South Ostrobothnian dialects, this occurs only in certain consonant clusters and only after a stressed syllable (painollinen tavu). This is almost always between the first and second syllable.
Vowel epenthesis can definitely occur in:
- Most clusters containing -l-, such as -lm-, -lv- and -lk-;
- Most clusters containing -h-, such as -hn-, -hd-, -hj- and -hm-.
Note in the table that -d- becomes -r- in South Ostrobothnia, so -hd- becomes -hr- and so on. This is discussed in section 2.5.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
kylmä | kylymä | kahden | kaharen |
ilmainen | ilimaanen | kohdata | kohorata |
alkaa | alakaa | tehdä | teherä |
ulkoa | ulukua | ehdin | eherin |
lahja | lahaja | tyhmä | tyhymä |
ulvoa | uluvua | ihminen | ihiminen |
Epenthesis is more pronounced in the dialects of Seinäjoki, Lapua and especially Ilmajoki. In Kyrö, it is somewhat more subtle, and occasionally speakers will insert a schwa-vowel of the type of the following syllable, rather than the preceding one, e.g. kylämä instead of kylymä.
2.2. Vowel changes: diphthong loosening
Certain diphthongs (diftongi), or more specifically vowel sequences (vokaaliyhtymä) can become widened (avartua) a.k.a. loosened (väljentyä). When we say a vowel widens or loosens, it means that the tongue is held further from the roof of the mouth when pronouncing the vowel. This can mean that the vowel moves from being close (suppea) to being open (väljä). In South Ostrobothnia, the vowel sequences -oa-, -öä-, -uo-, -yö-, -ie- and -eA- become -ua-, -yä-, -ua-, -yä-, -iA- and -iA- respectively, due to this diphthong loosening.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
rohkea | rohkia | sanoa | sanua |
ylpeä | ylypiä | yötön yö | yätön yä |
kotoa | kotua | suomen kieli | suamen kiäli |
valkea | valakia | suppea | suppia |
tietää | tiätää | lähtöä | lähtyä |
The -UO/UA- change is however not observed further south in South Ostrobothnia; it is not attested in the municipalities (kunnat) around Alavus, Ähtäri and the Suupohja.
2.3. Vowel changes: diphthong straightening
In unstressed (painoton) syllables, vowel sequences (vokaaliyhtymä) of the form -Vi- change. The sequence undergoes straightening (oikeneminen) such that -Vi- becomes -VV-.
This can sometimes make the forms ambiguous, since the imperfect third person singular of certain verbs then looks the same as the present tense, like for sanoa as shown in the table: hän sanoo could equally mean “(s)he says” or “(s)he said” in South Ostrobothnia.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
keltainen | keltaanen | alkoivat | alakoovat |
poikain | poikaan | sanoi | sanoo |
lyijyinen | lyijyynen | kirjoittaa | kirioottaa |
aikuinen | aikuunen | epäröit | epärööt |
annoin | annoon | hätiköidä | hätiköörä |
This differs from more mainstream colloquial Finnish, particularly dialects closer to Uusimaa and the Helsinki region, where the -i- tends instead to be dropped altogether. For instance, the suffix -kaltainen is often –kaltaanen in the South Ostrobothnian dialect, but –kaltanen in Uusimaa.
2.4. Vowel changes: –tOn → –tOOn
The negating suffix -tOn lengthens in the South Ostrobothnian dialect to –tOOn. This is really the Proto-Finnic form –tOin. In standard Finnish, the –i– from –tOin disappeared, while in South Ostrobothnia the –Oi– diphthong has undergone straightening rather than just disappearing, as discussed in section 2.3.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
ajaton | ajatoon | tekemätön | tekemätöön |
järjetön | järietöön | puhumaton | puhumatoon |
ääretön | ääretöön | kuolematon | kualematoon |
syytön | syytöön | näkymätön | näkymätöön |
aiheeton | aihehetoon | loppumaton | loppumatoon |
avuton | avutoon | kysymätön | kysymätöön |
ehdoton | eherotoon | tuntematon | tuntematoon |
harmiton | harmitoon | uskomaton | uskomatoon |
This lengthening of the –O– only takes place when the preceding –t– is in the weak grade; namely, in the nominative singular, partitive singular and the genitive plural ending –ten. Otherwise, the inflected forms have the same endings as in the standard language. For example, in the standard language ajaton becomes ajattomat in the nominative plural. In South Ostrobothnia, the nominative singular is ajatoon, but the plural is still ajattomat; there is no ajattoomat.
2.5. Consonant changes: –d- → –r-
As discussed here, most dialects do not pronounce -d- as it is in standard Finnish. South Ostrobothnian dialects are no exception; –d- is instead –r-.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
tiedän | tiärän | unohdan | unohran |
lähden | lähären | soudan | souran |
2.6. Consonant changes: -ts- → -tt-
Like in many dialects, particularly Western dialects (länsimurteet), -ts- can be replaced by -tt-. Be careful: -st- doesn’t change.
In South Ostrobothnia, this -tt- does not undergo consonant gradation when words like this get inflected. So for example, mettä becomes mettän in the genitive singular and mettästä in the elative singular, since in the standard language the –ts– wouldn’t gradate either. This is different to some other dialects, where the –tt– does in fact gradate to –t-.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
metsä | mettä | etsiä | ettiä |
vatsa | vatta | katsoa | kattua |
2.7. Consonant changes: preserved –h-
If we go back in the history of the Finnish language, we can trace the features of Finnish back to when it was only Proto-Finnic: the common ancestor of the Finnish, Estonian, Livonian and Karelian languages. From this we know, that certain words used to contain an -h-, which it has since largely disappeared. For example, we can reliably say that the word vene used to actually be veneh.
Nowadays, most Finns associate the preservation of the -h- with the dialects of Lapland (Lappi), but it has also mostly endured in South Ostrobothnia. It is preserved in:
- Declined wordtype B words ending -e (hame-types), -as and -is (is-ii types);
- The illative (S-mihin) case;
- The passive voice;
- Declined NUT-participles (e.g. väsynyt → väsynehen, väsynehellä, väsyneesehen);
- It is particularly common to see the preserved -h- in the illative form of the third infinitive (mA-partisiippi, the maan-form of the verb).
Form | Standard | Dialect |
---|---|---|
illative (S-mihin) | homeeseen | homeesehen |
illative (S-mihin) | torniin | tornihin |
illative (S-mihin) | puistoon | puistohon |
word ending in -e | veneellä | venehellä |
word ending in -e | terveet | tervehet |
word ending in -as | hampaan | hampahan |
word ending in -as | potilaalla | potilahalla |
word ending in -is | kauniilta | kaunihilta |
word ending in -is | saaliista | saalihista |
present passive | mennään | mennähän |
present passive | käydään | käyrähän |
passive imperfect | mentiin | mentihin |
passive imperfect | käytiin | käytihin |
passive conditional | tehtäisiin | tehtääsihin |
passive conditional | haluttaisiin | haluttaasihin |
NUT-participle | tulleet | tullehet |
NUT-participle | sanoneen | sanonehen |
NUT-participle | puhuneelle | puhunehelle |
mA-participle | kysymään | kysymähän |
mA-participle | alkamaan | alakamahan |
mA-participle | olemaan | olemahan |
You may ask why homeeseen becomes homeesehen rather than homehesehen, and why väsyneeseen became väsyneesehen rather than väsynehesehen. This is deliberate. The -h- has been partially deleted even in South Ostrobothnia in many people’s speech when it would be expected to appear. In my experience, people always drop the first -h- and opt to retain the final one, the one which arises due to the illative. I suppose homehesehen became too much of a mouthful even for the South Ostrobothnians. There are some historical sources (e.g. from 1871) where forms like this are mentioned as current features of the dialect, e.g. venehesehen.
2.8. Consonant changes: –j- → –i-
A lot of the time, words written with –j- in the standard language are pronounced as though they were written with –i-. This is why, as we noted in section 2.1, the consonant cluster -lj- doesn’t undergo epenthesis like many similar clusters, because it undergoes this consonant change instead.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
kirjoittaa | kirioottaa | harjoitus | hariootus |
rohjeta | rohieta | marjastus | mariastus |
öljy | öliy | harja | haria |
iljetä | ilietä | kalja | kalia |
sarja | saria | varjo | vario |
2.9. More general spoken language features present in the South Ostrobothnian dialects
Here are some features which are present in the South Ostrobothnian dialects, but mostly because they are common features of spoken Finnish more widely:
- Omitting the -i at the end of certain words: viisi → viis, olisi → olis
- Omitting the -t/-n at the end of certain words: ottanut → ottanu, nyt → ny, kun → ku
- Use of the me-passiivi: me menemme → me mennään (in addition to the dialectal form: menemmä)
- Personal pronouns: minulle → mulle, minun → mun, minua → mua
3. Grammatical features
3.1. Inessive forms (S-missä)
The inessive case is marked in the standard language by the suffix -ssA. In South Ostrobothnian dialects, this does not have to be the case. The standard -ssA can often be replaced by the clipped suffix -s, though this is more rare in the last word of a clause, or in a word which the speaker chooses to stress.
3.1.1. Inessive with possessive suffixes
When a noun in the inessive also receives a possessive suffix, the historical marker -snA is used instead of -ssA or, much more rarely, -hnA.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
minun mielessäni | mun miälesnäni | sinun kodissasi | sun korisnasi |
hänen silmissään | sen silimisnänsä | minun kädessäni | mun käresnäni |
3.1.2. Additional exceptions
You may realise that these excptions are all instances of the rare -hnA inessive suffix, where the -hn- is broken up by an epenthesis (epenteesi). There’s some more discussion of this suffix (and about inessive suffices in general) on this webpage.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
missä | mihinä | ei missään | ei mihinään |
jossa | johona | jossakin | johonaki(n)* |
*the variant forms johnakuhna/johonakuhuna are considerably rarer but are also attested.
3.1.3. Inessive plural of words ending in -i
Words ending in -i in Kotus types 5 and 6 inflect differently in the inessive plural (monikon inessiivi). The plural inessive of these words ends in -iis(sA).
Noun | Standard | Dialect |
---|---|---|
tuoli | tuoleissa | tualiis |
risti | risteissä | ristiis |
koti | kodeissa | koriis |
paperi | papereissa | paperiis |
aateli | aateleissa | aateliis |
imuri | imureissa | imuriis |
ovi | ovissa | ovis(sa) |
järvi | järvissä | järvis(sä) |
kivi | kivissä | kivis(sä) |
As you see in the table, words ending in -i which decline like ovi, i.e. those which belong to Kotus type 7, inflect in the inessive plural (monikon inessiivi) in the same way that they do in the standard language; ovi becomes ovissa and so on. This wordtype is the ones that have an -e- in a lot of their singular forms: e.g. ovi inflects as ovet, oven, ovessa and so on.
3.2. Adessive adverbs of location
The adverbs of location siellä, täällä and (less frequently) tuolla can often be replaced by siälä, täälä and tuala respectively. This is an example of syncope (sisäheitto), and is not used more widely outside these particular adverbs.
Also, be careful: tualla still exists in the sense of “tuolla on… – that person has…”; here the syncope does not take place. The syncopal “tuala” is strictly reserved for the adverbial form. So “that man, the one standing over there, has a peculiar name” is “tualla miähellä, joka tuala seisoo, on erikoonen nimi.”
Standard | Dialect |
---|---|
siellä | siälä |
täällä | täälä |
tuolla | tuala |
3.3. Genitive plural forms
The genitive plural (monikon genetiivi) form of certain types of nouns has two possibilities: –iden and –itten. Given that –itten is generally seen as the more dialectal of the two forms, it may be surprising that South Ostrobothnian dialects exclusively choose –iden. That said, remember from section 2.5, this will become -iren in our dialect, and from section 2.3. that unstressed diphthongs undergo straightening.
Word | –iden | –itten | Dialect |
---|---|---|---|
työ | töiden | töitten | töiren |
vapaa | vapaiden | vapaitten | vapaaren |
huone | huoneiden | huoneitten | huaneeren |
koe | kokeiden | kokeitten | kokeeren |
keittiö | keittiöiden | keittiöitten | keittiöören |
valmis | valmiiden | valmiitten | valamihiren |
3.4. Partitive plural forms: variant pattern
A variant dialectal partitive plural form for wordtype B words ending -e (hame-types), -as and -is (is-ii types) and NUT-participles evolved in South Ostrobothnia at some point alongside the standard –itA ending, of the form –hiA.
Word | Standard | Dialectal |
---|---|---|
kallis | kalliita | kallihia |
vieras | vieraita | viarahia |
maukas | maukkaita | maukkahia |
kangas | kankaita | kankahia |
hammas | hampaita | hampahia |
tullut | tulleita | tullehia |
palannut | palanneita | palannehia |
vene | veneitä | venehiä |
terve | terveitä | tervehiä |
3.5. Degrees of comparison: variations
3.5.1. Comparative adjectives
The nominative singular form of comparative adjectives differs from standard Finnish in the South Ostrobothnian dialects. The more recognisable –mpi ending is instead –VV(t), usually –ee(t). In the dialects of Lapua and Kyrö, the –ee form is preferred, whereas in those of Seinäjoki and Ilmajoki, –eet is more common.
Standard | Lapua-Kyrö | Seinäjoki-Ilmajoki |
---|---|---|
pidempi | piree | pireet |
parempi | paree | pareet |
yleisempi | yleesee | yleeseet |
lyh(y)empi | lyhee | lyheet |
tärkeämpi | tärkiee | tärkieet |
innokkaampi | innokkahee | innokkaheet |
kovempi | kovee | koveet |
vahvempi | vahavee | vahaveet |
halvempi | halavee | halaveet |
mukavampi | mukavee | mukaveet |
huonompi | huanoo | huanoot |
kirotumpi | kirotuu | kirotuut |
These variant patterns do not continue when the adjectives are further declined; the genitive singular of parempi (pareet) is paremman in the dialects as well, and so on.
3.5.2. Superlative forms
Most words use the superlative forms as they exist in standard Finnish. The word pitkä inflects as pitkä – piree(t) – pisin, and the word mukava inflects as mukava – mukavee(t) – mukavin. There are however three notable exceptions in South Ostrobothnia.
- At some point in the history of the Finnish language, the superlative adjective parahin underwent a metathesis (metateesi), becoming parhain. This metathetic innovation superceded the older form when the standard Finnish language was constructed, but it is the older parahin form which is preserved in the dialects of South Ostrobothnia.
- The adjective lyhyt also has a different superlative form in South Ostrobothnia. In place of the standard superlatives lyhin and lyhyin, we instead have lyhyvin.
- The adverb varhain is correspondingly varahin too.
Form | Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|---|
nom. sg. | parhain | parahin | lyh(y)in | lyhyvin |
gen. sg. | parhaimman | parahimman | lyh(y)immän | lyhyvimmän |
part. sg. | parhainta | parahinta | lyh(y)intä | lyhyvintä |
ill. sg. | parhaimpaan | parahimpahan | lyh(y)impään | lyhyvimpähän |
3.6. Third person possessive suffix
In standard Finnish the suffixes -nsA and -An both indicate 3rd person possession. In South Ostrobothnia however, the -An suffix is never used.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
hänen äidinkielenään hänen äidinkielenänsä |
— sen äirinkiälenänsä |
hänen kaupungissaan hänen kaupungissansa |
— sen kaupungisnansa |
heidän mielissään heidän mielissänsä |
— niiren miälisnänsä |
hän meni mielellään hän meni mielellänsä |
— se meni miälellänsä |
3.7. Third person singular conjugation: –ee → -OO
Type 3, type 5 and type 6 verbs and the type 2 verbs nähdä and tehdä see their third person singular present tense ending shift from -ee to -OO.
VT | Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|---|
2 | hän tekee | se teköö | hän näkee | se näköö |
3 | hän hymyilee | se hymyylöö | hän panee | se panoo |
3 | hän opettelee | se opetteloo | hän kävelee | se kävelöö |
3 | hän opiskelee | se opiskeloo | hän tulee | se tuloo |
5 | hän nousee | hän nousoo | hän juoksee | se juaksoo |
5 | hän julkaisee | se julukaasoo | hän huokaisee | se huakaasoo |
5 | hän pesee | se pesöö | hän vapisee | se vapisoo |
6 | hän pakenee | se pakenoo | hän heikkenee | se heikkenöö |
6 | hän etenee | se etenöö | hän vanhenee | se vanahenoo |
3.8. Plural verb conjugation
3.8.1. First and second person plural: -mme and -tte
In the dialects of Seinäjoki and Lapua, the first and second person plural verb endings become -mmA and -ttA respectively. In the dialect of Kyrö, the second person plural verb ending is traditionally -jA. In addition, the me-passiivi from other dialects is also in active use in South Ostrobothnia.
Like in the standard language, some type 3 verbs often see the consonant after their first syllable elide, so you may often here meemmä instead of menemmä, tuumma instead of tulemma, etc.
Form | Standard | Seinäjoki-Lapua | Kyrö |
---|---|---|---|
Present | menemme | me(n)emmä | me(n)emmä |
Present | odotatte | orotatta | orotaja |
Imperfect | halusimme | halusimma | halusimma |
Imperfect | pääsitte | pääsittä | pääsijä |
Conditional | aloittaisimme | aloottaasimma | aloottaasimma |
Conditional | tekisitte | tekisittä | tekisijä |
3.8.2. Third person plural
The third person plural verb forms can vary considerably depending on the region.
- In Seinäjoki, it is most common to use the third person singular endings with the pronoun ne (e.g. he tulevat becomes ne tuloo).
- In Ilmajoki, traditionally the forms more closely resemble the standard language, but for those verbs in section 3.4, the suffix -vAt is preceded by -O- rather than -e- (e.g. ne tulovat).
- In Lapua and Kyrö, traditionally the -vAt suffix is added to the third person singular present tense, rather than the standard language ‘stem’ e.g. ne tuloovat). These forms are now however quite uncommon, and forms more like those traditionally used in Ilmajoki are preferred. Also, in Lapua it’s more common to hear the pronouns ne or het over the standard he.
VT | Standard | Seinäjoki | Ilmajoki | Lapua-Kyrö (trad.) |
---|---|---|---|---|
1 | auttavat | auttaa | auttavat | auttaavat |
1 | laulavat | laulaa | laulavat | laulaavat |
1 | kirjoittavat | kirioottaa | kirioottavat | kirioottaavat |
2 | uivat | ui | uivat | uivat |
2 | juovat | jua | juavat | juavat |
2 | näkevät | näköö | näkövät | näköövät |
3 | tulevat | tuloo | tulovat | tuloovat |
3 | kuuntelevat | kuunteloo | kuuntelovat | kuunteloovat |
3 | kuolevat | kualoo | kualovat | kualoovat |
4 | avaavat | avaa | avaavat | avaavat |
4 | palaavat | palaa | palaavat | palaavat |
4 | salaavat | salaa | salaavat | salaavat |
5 | nousevat | nousoo | nousovat | nousoovat |
5 | pesevät | pesöö | pesövät | pesöövät |
5 | vapisevat | vapisoo | vapisovat | vapisoovat |
6 | pakenevat | pakenoo | pakenovat | pakenoovat |
6 | heikkenevät | heikkenöö | heikkenövät | heikkenöövät |
6 | etenevät | etenöö | etenövät | etenöövät |
3.9. The imperfect tense
The imperfect tense describes the simple past: events that happened in the past and are now completely over. Its usage is the same in the standard language, but it can sometimes have different conjugation patterns in South Ostrobothnia.
3.9.1. Doubling of the imperfect’s –i–
For verbs where the present and imperfect forms mostly look the same in the standard language, the imperfect can have a second -i-. These verbs are Kotus type 61.
This feature means that most of the forms are no longer ambiguous, except in the third person singular, where the present and imperfect forms are now ambiguous.
I’ve left out the second and third person plural forms from this table because they can vary so much in their endings, as we saw in section 3.8. They do still undergo this change, however.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
etsin | ettiin | sallin | salliin |
keksin | keksiin | marssin | marssiin |
hankit | hankiit | opit | opiit |
pohdit | pohoriit | mietit | miätiit |
helli | hellii | kukki | kukkii |
hiipi | hiipii | moitti | moittii |
juhlimme | juhuliimma | sovimme | soviimma |
emmimme | emmiimmä | kärsimme | kärsiimmä |
Historically, the short -ida verbs (voida, soida, uida) are attested to have undergone this change as well, so we had fun forms like mää voiin for I was able. These have since sadly fallen out of use.
3.9.2. Changes to the imperfect’s –si–
In standard Finnish, there are certain verbtype 1 verbs whose imperfect stem has or can have the suffix –si. This imperfect conjugation pattern is believed to have come through the Eastern dialects (itämurteet) of Finnish, and as such is not traditionally Western.
In South Ostrobothnian dialects, forms without -si are quite common, even for those verbs such as löytää for which such a form didn’t make it into standard Finnish. However, contact with the standard language means some of the –si forms are slowly replacing their dialectal variants; many now opt for vihelsin instead of vihellin, for example. The one exception I’m aware of where – even in the South Ostrobothnian dialects – the ti > si change does take place is tietää. This verb does actually conjugate as tiäsin rather than the fictitious “tiärin” that we might expect. I don’t know why this is an exception.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
rakensin | rakennin | huusin | huurin |
vihelsin | vihellin | kiilsin | kiillin |
lensin | lennin | löysin | löyriin* |
Standard | Dialect |
---|---|
lensin | lennin |
lensit | lennit |
lensi | lenti |
lensimme | lennimmä/lentihin |
lensitte | lennittä |
lensivät | lenti(vät) |
*So far as I am aware, the long -ii- in löyriin is a standalone exception for a verb whose present and imperfect stems are not the same.
3.10. Conjugation of the verb olla
The verb olla has its own conjugation pattern in the South Ostrobothnian dialects. Also, the personal pronouns can elide (elisio) with the verb forms. This is variably marked with or without an apostrophe in different sources, so the last column could equally as well have read m’oon, s’oot and so on.
Standard | Dialect | Elided |
---|---|---|
minä olen | mää oon | moon, minoon |
sinä olet | sää oot | soot, sinoot |
hän on | se on | soon/son |
me olemme | me oomma | moomma |
te olette | te ootta | tootta |
he ovat | ne on | noon/non |
Elision of the personal pronouns is a general phenomenon in South Ostrobothnian dialects, among others, and can occur with any verb, not just olla. It can in principle arise in any tense and mood.
3.11. Verbs ending in -istA → -AjAA
The ending of verbs in verbtype 5, Kotus type 66, whose third person singular present form ends in -Cisee (C denoting a consonant, so we exclude verbs like laukaista which ends with -aisee) can change to -AjAA in South Ostrobothnian dialects. This specifically happens to verbs which are onomatopoeic or sound-symbolic. These -AjAA verbs can be created on the fly – the suffix is productive in the spoken dialectal language of South Ostrobothnia.
This form is considered both the infinitive and the third person singular present tense, and it can be conjugated; “it started to shake” could be se alakoo täräjämähän.
Standard | Dialect | Meaning |
---|---|---|
from tutista: tutisee | tutajaa | to wiggle; he/she/it wiggles |
from hytistä: hytisee | hytäjää | to quiver; he/she/it quivers |
from kalista: kalisee | kalajaa | to rattle; he/she/it rattles |
from täristä: tärisee | täräjää | to shake; he/she/it shakes |
from havista: havisee | havajaa | to swish; he/she/it swishes |
from kähistä: kähisee | kähäjää | to croak; he/she/it croaks |
from liristä: lirisee | liräjää | to gurgle; he/she/it gurgles |
3.12. Verbs ending in -OidA
Long verbtype 2 verbs, which end in –OidA in standard Finnish, follow a variant pattern in South Ostrobothnian dialects. They have the ending -OOttiA instead. This pattern is not attested in short verbs – voida, soida and uida are just voira, soira and uira.
Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|
tupakoin | tupakootten | imuroin | imurootten |
mellakoin | mellakootten | pysäköin | pysäköötten |
haravoin | haravootten | viipaloin | viipalootten |
emännöin | emännöötten | ikävöin | ikävöötten |
seppelöin | seppelöötten | urakoin | urakootten |
vartioin | vartiootten | liehakoin | liahakootten |
The –OidA ending can still be used for the infinitive, so a South Ostrobothnian could say tupakootten for the first person singular present but still say tupakoida (rather than tupakoottia) for the infinitive, for example.
It may appear unusual that the present tense endings have an –e– (tupakootten) and the imperfect (tupakoottin) has an –i-. This is due to the fact that tupakoottia ends in –ia because of a phonological diphthong loosening of the type discussed in section 2.2, rather than a grammatical change. So tupakootten is I smoke, and tupakoottin is I smoked. Also, the –tt– doesn’t undergo consonant gradation, which might also surprise you; this is because the –tt– is also a phonological change, of the type discussed in section 2.6, whereby –ts– becomes –tt-.
If we suspend the phonological features of our dialects for a moment, we’ll see tupakoottia is in fact the same form as tupakoitsea. This is why our present endings have an –e– rather than an –i-, and why the –tt– doesn’t gradate. A similar form is attested in dialects outside of South Ostrobothnia, and even made it indirectly into standard Finnish, in the derived noun tupakoitsija, which people still use today.
3.13. Clitics and the second person singular
When the clitics (liitepartikkeli) –pa/-pä, –ko/-kö, –ka/-kä or –kin/-kaan/-kään are added to the second person singular, the consonant cluster (konsonanttiyhtymä) -tp- or -tk- undergoes cluster reduction and becomes -pp- or -kk- respectively.
Standard | Dialect | Standard | Dialect | Standard | Dialect |
---|---|---|---|---|---|
etpä | eppä | etkö | ekkö | etkä | ekkä |
oletpa | ooppa | oletko | ookko | oletkin | ookki |
teetpä | teeppä | teetkö | teekkö | teetkin | teekki |
opitpa | opippa | opitko | opikko | opitkin | opikki |
It is quite common to drop the –n from the –kin/-kaan/-kään clitics in South Ostrobothnian dialects.
4. Analysis of some single words
Throughout this article there are words which undergo multiple changes. I have tried to highlight the change relevant to the section each word is in, so you can focus on the task at hand. Here, I have taken a sample of such words and completely untangled them, so you can break down everything that’s happening.
Standard | Dialect | Standard |
---|---|---|
aloittaisimme | aloottaasimma | oi → oo (unstressed oi-diphthong straightens, 2.3) ai → aa (same type of change, 2.3) mme → mma (3.8.1) |
ehdin | eherin | epenteesi (vowel added in –hd– cluster, 2.1) d → r (2.5) |
huokaisee | huakaasoo | uo → ua (uo-diphthong widens, 2.2) ai → aa (unstressed ai-diphthong straightens, 2.3) ee → oo (3.7) |
järjetön | järietöön | j → i (consonant change 2.8) ö → öö (2.4) |
pohdit | pohoriit | epenteesi (vowel added in –hd– cluster, 2.1) d → r (2.5) i → ii (imperfect –i– doubling, 3.9.1) |
kirjoittavat | kirioottaavat | j → i (2.8) oi → oo (unstressed oi-diphthong straightens, 2.3) avat → aavat (3.8.2) |
mielissään | miälisnänsä | ie→ iä (ie-diphthong widens, 2.2) ssä→ snä (inessive with possessive suffix, 3.1.1) än→ nsä (3.6) |
ylpeä | ylypiä | epenteesi (vowel added in –lp– cluster, 2.1) eä→ iä (eä-diphthong widens, 2.2) |
5. Vocabulary typical for the South Ostrobothnian dialect
Here is a list of vocabulary used in South Ostrobothnia. Most words do not appear at all in the standard language; in a few cases, the word appears in both, but with different meanings. In my experience, typically Finns outside South Ostrobothnia rarely understand any of these words just from context!
Dialect | Standard | Meaning |
---|---|---|
ailehtaa | olla heitteillä | be neglected |
amma | lastenvahti | babysitter |
ankkastukki | pullapitko | a pulla loaf |
aseet | ruokailuvälineet | cutlery |
asuulla | leikkiä | to play |
eheroontaharoon | välttämättä | necessarily |
ehtoo | ilta | evening |
eli | tai | or |
emäntä | vaimo, tyttöystävä | wife, girlfriend |
flataanen | onneton, toivoton | wretched |
fletajaa | repsottaa | hang, dangle |
fletarehrata | roikkua | hang |
fröökynä | hieno neiti | pretty lady |
fölijyhyn | mukaan | along (with) |
följy | sakki | sack |
följys | mukana | along (with) |
haiku | ikävä | regrettable |
hairaantua | ajautua sivuraiteelle | get sidetracked |
haltioora | olla lapsenvahtina | to babysit |
hanitoon | valtavan suuri | huge |
hantuuki | käsipyyhe | hand towel |
havaata | huomata | notice |
he | ole hyvä | there you go, voilà |
helluunen | herttainen | sweet |
henuune | ylettömän romanttinen | hopeless romantic |
hirvittää | pelottaa | scare |
holotna | kylmä | cold |
hornata | kuorsata, nukkua | snore, sleep |
hupulaanen | kaveri | friend |
huuriton | huonokäytöksinen | ill-behaved |
huustuukia | päätä pahkaa | headlong |
häjyynen | perheen nuorin | youngest |
hätäpräiskä | äkkipikainen | hot-headed |
hörsköttää | leikkiä riehakkaasti | play rough |
ie | harmistunut huudahdus | “argh” |
ilietä | kehdata | dare, have the nerve |
issee | isä | father |
itikka | nautaeläin | cow |
jefreettari | kummajainen | oddball |
joppari | polkupyörän tavarateline | on-bike rack |
juluppi | sepalus | fly, zipper |
juntu | metsäpolku | forest trail |
kaahia | kiivetä | climb |
kaahimalavitta | taloustikkaat | step ladder |
kaikales | puunkappale* | kindling |
(olla) kaikki | (olla) loppu | used up |
kamari | huone | room |
karteekit | ikkunaverhot | curtains |
karvatti | koira | dog |
kehua | puhua, sanoa | speak, say |
keriitä | ehtiä | have time |
kihveli | rikkalapio | dustpan |
kikit | rinnat | breasts |
kinnootoksis | tiukalla | tightly |
kirkolle | keskustaan | into town |
kistu | kirstu | chest, trunk |
kittana | liian pieni vaate | too small clothing |
klasipalli | keinosiementäjä | artificial inseminator |
klopero | kuoppa | pit, pothole |
kokki | ullakko | attic, loft |
komia | komea, kaunis | handsome, beautiful |
konhoollinen | kelju ihminen | arsehole |
kooli | vati | dish |
kranni | naapuri | neighbour |
kranttu | nirso, ronkeli | picky person |
kretonki | hieno kangas | quality fabric |
kropsu | pannukakku | pancake |
kruusattu | koristeltu | decorated |
kräkytä | rähistä | brawl |
kränä | erimielisyys, riita | dispute |
krävätä | laskuttaa, vaatia | bill, demand |
krävöö | lasku | bill |
kröhä | flunssa | flu, cold |
kröpeliäänen | karhea pinta | rough surface |
kurkoone | hyönteinen | insect |
kurmoottaa | kurittaa (lapsi) | beat, punish |
känääne | pieni | little |
kärmes | käärme | snake |
kökkä | talkoot | dugnad |
köppäänen | heikkolaatuinen | flimsy, shoddy |
laihin | tapaan | in the style of |
lanttalauree | kauttaaltaan | thoroughly |
lavitta | tuoli | chair |
lesta | polkupyörän satula | bike seat |
limppi | pieni määrä puolikiinteää ainetta | blob, globule |
linkka | nilkka | ankle |
lipoone | liukas | slippery |
lotrata | leikkiä vedellä | splash |
luntioomet | lonkat, lantio | hips, pelvis |
lykky | silmukka | loop |
mariaalla | viivytellä | dawdle |
markki | piha | yard |
muru | karkki, makeinen | sweet, candy |
möltti | pala suht. kiinteää ainetta | chunk, lump, bit, piece |
mötiäänen | mehiläinen | bee |
nahkaanen | ilkeä(hkö) | mischievous |
nappo | kauha | scoop |
nostates | hiiva | yeast |
notta | että, jotta | that |
nupaata | mumista | murmur |
nästyyki | nenäliina | handkerchief |
olovana | olevinaan jotakin | pretend to be |
onales | tuntematon komponentti | thingymajig |
oriaalla | nöyristellä | kowtow to |
orpoojurkeloosna | yksin | alone |
paisunta | tulva | flood |
pasteerata | käveleskellä | walk around |
pelli | pelti | sheet, plate |
peräloosteri | auton tavaratila | boot |
peräruoka | jälkiruoka | dessert, pudding |
pilikkumi | kulho | bowl |
piperöönen | pieni | small |
piskotikku | sateenvarjo | umbrella |
plakkari | tasku | |
pluutata | tinkiä | haggle |
porata | itkeä | cry |
porottaa | särkeä, pakottaa | hurt, ache |
porsta | kovaharjaksinen harja | hard-bristled brush |
porstata | pestä porstalla | see porsta |
porstua | kuisti, eteinen | porch, hallway |
prunni | kaivo | well |
pruukata | olla tapana | tend to |
prääsätä | pitää meteliä | make noise |
prökkevä | ylpeä | proud |
pröystäällä | levennellä | show off, swagger |
pultut | lahkeet | (trouser) legs |
puo | takapuoli | bottom |
putukihiveli | rikkalapio | dustpan |
puukko | veitsi | knife |
pyörtää | palata takaisin | turn back |
pärvöttää | purkaa | dissemble |
pättäre | kukkula | small hill |
päässilimäänen | kuriton | unruly |
pöhölö | tyhmä | stupid |
pönk(k)a | tuki, salpa | support |
pöröttää | peruuttaa | renege, call off |
pöyröö | tyhmä | stupid |
ramaasta | väsyttää | tire out, make tired |
rantu | raita, juova | streak, trail |
rasa | lapanen, kinnas | mitten |
rauska | rikkinäinen | broken |
reiruhun | reilusti, kunnolla | properly |
rengätä | tarvita | need |
retajaa | olla, lojua | be, be left |
rikuneerata | panna hanttiin | challenge |
roikootella | pukeutua kittanaan | dress skimpily |
rooppi | pieni vesikuoppa | pool of water |
rotke | Dodge | car brand |
rymsteerata | siirrellä tavaroita | rearrange, shuffle around |
räpäskä | räntä, jota sataa | sleet |
rääppöö | puolustuskyvytön | defenceless, mere |
rörö | deodorantti | deodorant |
sakia | tosi tyhmä | imbecile |
sitipriti | pienikuvioinen kangas | intricate fabric |
sivaata | kuiskutella | whisper |
soholot | kangaspuut | loom |
sopeva | söpö, ihailtava | adorable |
sosimet | aterimet | cutlery |
soutulavitta | keinutuoli | rocking chair |
suijaa | aloillaan | still, motionless |
takaloosteri | auton tavaratila | boot |
tanttu | mekko | dress |
tassi | kupin alusvati | saucer |
tihkasoo | tehdä tekemisestä tuskallista | make doing smth. painful |
tingillänsä | kiusallaan | out of spite |
toimitella | jutella | chit-chat |
**toosa | radio, televisio | radio, TV |
topata | pysähtyä | stop |
tormata | kiiruhtaa | hurry |
tormoottaa | kiiruhtaa | hurry |
tosinoukka | tosikko | humourless, austere |
trahteerata | olla vieraanvarainen | be hostlike |
trasu | kangas | fabric |
triksevä | voimakas, reipas | intense |
troppi | lääke | medicine, pill |
trossata | kehua, mahtailla | praise |
tryykätä | rynnätä | rush, come at |
träillä | perillä asioista | informed |
tykky | tukeva, paksu (taikinasta) | sturdy, thick (of dough) |
tärkiää | kovin mielellään | gladly, most willingly |
umpelooset | perunat | potatoes |
vaapsahaane | hyönteinen | insect |
vahavaatte | paksulti | thickly |
valakia | tuli | fire |
valesvirees | tilapäisesti paikalleen asennettu | temporarily installed |
valokki | lakka | varnish |
verhat | vaatteet | clothes |
viiatti | Fiat | car brand |
voorti | Ford | car brand |
väipährös | hetki | moment |
väkitukko | itsepäinen | stubborn |
väättyri | uppiniskainen | stubborn |
yhtäkunnaki | neliskulmainen | quadrangular |
ynnä ja yhtenä | yhdessä | together |
äitee | äiti | mother |
änkköö | väittely | argument |
önkköönen | puhumaton | silent, quiet |
Disclaimer: My native dialect is British English and so I have used that in writing the English translations. I’m aware this is not necessarily the most common localisation among L2 English speakers, so I’ve added a ‘standard Finnish’ translation column to help avoid confusion. Hopefully this is a nice addition for our native Finns reading this as well 🙂
*kaikales is a form of wood used for fire-starting (sytyttää tuli). It’s smaller than a billet (klapi, halko), but a bit rougher and coarser than conventional tinder (sytyke).
**toosa was relatively common in sources from roughly around the mid-20th century, when radio and later the television first became popular. Nowadays, this word has rather more vulgar connotations in colloquial Finnish, so it’s largely fallen out of use for the meaning listed in the table.
6. Example sentences of the South Ostrobothnian dialect
Here are some example sentences which make use of the phonological and grammatical changes we’ve studied and the vocabulary we’ve learnt. They all come from native speakers across South Ostrobothnia.
Dialect | Standard |
---|---|
Pitikö sen Ylerminki ny eheroontaharoon lähtiä meirän fölijyhy? | Pitikö sen Ylerminkin nyt välttämättä lähteä meidän mukaamme? |
Onko meillä ny kaikki verhat följys? | Onko meillä nyt kaikki vaatteet mukana? |
Krannin flikka lupas haltioora meirän kersoja sill aikaa ku me käyrähän Keskisellä. | Naapurin tyttö lupasi vahtia lapsiamme sillä aikaa kun me käymme Keskisellä. |
Eikö sua yhtää hirvitä kulukia kaupungilla orpoojurkeloosnas? | Eikö sinua pelota yhtään kulkea kaupungilla yksin? |
On se kumma ku ei nualle huurittomille kersoolle saara mittää kuria! | On kumma, kun ei noille huonokäytöksille lapsille saada mitään kuria! |
Mua nii ramaasoo, notta tairan mennä kokkikamarihin maate. | Minua väsyttää niin, että taidan mennä makuuhuoneeseen nukkumaan. |
Kyllä on sustaki tullu kranttu ku ei sulle enää issees vanahat verhat kelepaa ollenkaa! | On sinusta kyllä tullut nirso kun ei sinulle enää isäsi vanhat vaatteet kelpaa ollenkaan! |
Nytten kyllä millään joura lähtiä, mutta joskus illansyrjäs vois keriitä. | En nyt millään jouda lähtemään, mutta joskus illansyrjässä voisin ehtiä. |
Jokisen pariskunnallaki on kuulemma nykyää kränävälit! | Jokisen pariskunnallakin on kuulemma nykyään erimielisyyksiä! |
Soot kyllä nii huuritoon, notta sua pitääs pikkuse kurmoottaa! | Olet kyllä niin huonokäytöksinen, että sinua pitäisi vähän kurittaa! |
Kyl olis reteetä istua porstuan lavittalla munasillansa ja nahkarasat käresnänsä. | Kyllä olisi reteää istua kuistin tuolilla alasti ja nahkakintaat kädessään. |
Jussi ei ny joura puhelimehe, soon markilla piänimäs puita. | Jussi ei nyt ehdi puhelimeen, hän on takapihalla pilkkomassa puita |
Ristus notta mulla meinaa selekää poroottaa! | Saakeli kun minulla meinaa selkää pakottaa! |
Viittikkö porstata mun selijän ku soon nii kanahkaanen? | Viitsitkö pestä minun selkäni kun se on niin likainen |
Ookko sä havaannu notta lokki on paskoonu sun selekähä pitkän valakoosen rannun? | Oletko huomannut, että lokki on ulostanut selkääsi pitkän valkoisen juovan? |
Sullon aiva rauskat alahampahat, ookko oikoonu rautanauloja? | Sinulla on alahampaat aivan rikki, oletko oikonut rautanauloja? |
Paa ny se toosa vähä piänemmälle, eihä täälä kuule eres omia ajatuksiansa! | Pane nyt televisio vähän pienemmälle, eihän täällä kuule edes omia ajatuksiaan! |
Ookkosä ottanu mittää troppia tuahon kröhääs? | Oletko ottanut mitään lääkettä flunssaasi? |
Kyllä se pröksevä konhoolline sitte jaksaa pröystäällä sillä Pemarillansa. | Kyllä se ylpeä kelju ihminen sitten jaksaa levennellä sillä hänen Bemarillaan. |
Sullahan on nua pultut aiva ravas ku sinoot antanu nää vaan koko päivän fletajaa! | Sinullahan on nuo housujen lahkeet aivan ravassa kun olet antanut nämä vain koko päivän repsottaa! |
Ku kaikales oli kaikki, flikka nakkas rasat valakiahan. | Kun sytyke oli loppu, tyttö heitti lapaset tuleen. |
Joppari lestana saa puon porottamaan. | Polkupyörän tavarateline satulana sattuu takapuoleen. |
Ristus notta tua pellikatto on märkänä lipoone, melekeen tipahrin kun olin kolaamas korsteenia. | Hitto, tuo peltikatto on märkänä liukas, melkein tipahdin kun olin kolaamassa savupiippua. |
Sen hupulaanen on kyllä jefreettari ku soon aina vaa önköönen. | Hänen kaverinsa on kyllä kummajainen kun tämä on aina vain hiljaa. |
Ristus notta se amma osaa kyllä käyttää soholoota ku se teki karteekista tantun! | Vau, se lastenvahti osaa kyllä käyttää kangaspuita kun se teki verhosta hameen! |
Äiree on träillä mihinä hantuuki ja sosimet on. | Äiti tietää, missä nenäliina ja aterimet ovat. |
Isseen nästyyki pitääs porstata ku siinä on räkäklimppi. | Isän nenäliina pitäisi pestä koska siinä on pieni määrä räkää. |
Emmää ymmärrä niitä uusia köppääsiä toosia ku niissä on kaikellaasia onalehia. | En ymmärrä uusia huonolaatuisia laitteita kun niissä on kaikenlaisia tuntemattomia komponentteja. |
Tua kloppi hornaas vaikka kaahimalavittalla. | Tuo poika pystyisi nukkumaan vaikka taloustikkailla. |
Älä syä, sakia! Tua kropsu on lanttalauree mötiääsissä! | Älä syö, tyhmä! Tuo pannukakku on täynnä mehiläisiä! |
Häjyynen rikuneeraa kökkää. | Perheen nuorin vastustaa talkootyötä. |
Fröökynä tormootti juntua pitkin ku itikka tryykäs sen kimppuhunsa. | Hieno neiti kiiruhti metsäpolkua pitkin kun lehmä ryntäsi hänen kimppuunsa. |
Laita piskotikku peräloosterihin ja sittemme lähäretähän liikkehelle. | Laita sateenvarjo auton tavaratilaan ja sitten lähdetään liikkeelle. |
Jos mää kirioottaasin fiktiota niin tekisin sen kyllä eteläpohojammaaksi. | Jos kirjoittaisin fiktiota niin tekisin sen kyllä eteläpohjanmaaksi. |
A South Ostrobothnian saying (sanonta): “En mää täyrellinen oo, musta puuttuu kaikki viat.”
Meaning: “I am not perfect, for I lack all faults.” Typical South Ostrobothnian self-confidence!
Related links
- Isoon sormuksen isäntä: a marvellous translation of Lord of the Rings (Taru sormusten herrasta) into the South Ostrobothnian dialect.
- Meillä päin suomea: Listen to and read about different Finnish dialects.
- Liikennessäännöt Pohjanmaalla
- Pohojalaanen horoskooppi
- Tapani Lehtinen: Kielen vuosituhannet: a book that explores the history of the Finnish language, with a small section on the different dialects.
- Torsten Gustav Aminoff: Etelä-Pohjanmaan kielimurteesta tutkimus (1871): A very old but interesting Dissertation all about the dialect.
- Murreäänitteitä: recordings of old Finnish people who have rarely left their village, in order to get a more “pure” example of the dialect:
OMG, quite a huge kit! Sounds good.